Uutinen 19.3.2021 klo 13.25
Just food -hankkeen neljäs konsortiokokous keräsi hankkeen ihmiset virtuaalisesti yhteen pohtimaan muun muassa hankkeen vaikuttavuutta. Fyysistä vuorovaikutusta ja käytäväkeskusteluja on kaikilla ikävä! © Minna Kaljonen
Just food on iso hankekonsortio, jossa on käynnissä useita työpaketteja ja jokaisessa työpaketissa tapahtuu paljon. On tärkeää, että työryhmät ovat vuorovaikutuksessa myös keskenään ja pohtivat erilaisia vaikuttavuuden roolejaan. Näin voimme parhaiten varmistua siitä, että kaikki työskentelevät yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja työllä saadaan aikaan haluttu yhteiskunnallinen vaikutus, niin hankkeen aikana kuin pidemmällä aikavälillä.
Yksi tämänkertaisen konsortiotapaamisen tavoitteista oli asiantuntijoiden välinen keskustelu ja vuorovaikutus. Kävimme huolellisesti läpi, mitä olemme jo saaneet aikaan ja palautimme mieliimme hankkeen alussa kirjatut tavoitteet. Jotta lopputulema ei olisi sekava ja tarjoaisi kaikille vähän kaikkea, on tärkeää keskustella sekä miettiä tavoitteita ja asettaa ne selkeästi aikajanalle.
”Keskustelusta nousi esiin hyviä ajatuksia, ja joskus pitää myös osata olla strateginen, jotta lopputulos on mahdollisimman selkeä”, sanoo vuorovaikutusvastaava Kaisa Karttunen.
”Vaikuttavuutta tulee pohtia tarkemmin, kuin julkaistujen artikkeleiden tai mediaosumien määrää laskemalla”
Toinen tärkeä näkökulma on hankkeen vaikuttavuus. Työ, jota hankkeessa tehdään, on merkittävää ja siksi haluamme, että tuotettu tieto ja sen tuottamisen tapa auttaisivat päättäjiä tekemään viisaita päätöksiä. Konsortiopäivillä pohdimme minkälaisia erilaisia rooleja meillä tutkijoina ja ruokamurroksen asiantuntijoina voisi perinteisen tiedonjakajan roolin lisäksi olla. Miten voisimme konsultoida tai osallistaa ruokapolitiikan päättäjiä tai toimia yhteistyökumppanina ruoka-alan toimijoiden kanssa tai mahdollistaa haavoittuvien ryhmien kuulemisen keskustelussa?
”Hankkeessa tehdään hyvää tutkimusta, ja siitä julkaistaan useita hyviä artikkeleita, mutta artikkelien julkaisu itsessään ei vielä riitä tutkimuksen vaikuttavuuteen. Meidän on mietittävä pitkäjänteisesti miten osallistamme toimijoita tutkimuksen eri vaiheisiin ja miten eri tavoin kerromme tutkimustuloksista”, kuvailee hankkeen johtaja Minna Kaljonen.
Hankekonsortion jäsenten mielestä käyty keskustelu tuli tarpeeseen. Nyt kun hanketta on menty 1,5 vuotta eteenpäin ja työpaketeissa on saatu muun muassa kulutuksen ilmastovaikutusten ja ruokavalioiden mallinnustyötä jo hyvin pitkälle, nähdään selvästi linkkejä työpakettien kesken. Monille roolien, kohderyhmien ja keinojen pohtiminen avasi silmiä ja yhteistuumin päätettiin jatkaa vaikuttavuuden pohtimista jatkossakin.
Seuraavaksi hankkeen vuorovaikutuksessa ja viestinnässä keskitytään muun muassa toisen Policy Briefin tekemiseen, tehdään tunnistetuille kohderyhmille julkaisuja, blogeja, podcastia ja osallistutaan erilaisiin seminaareihin, jotka vielä toistaiseksi on pidettävä verkossa. Just food -hankkeessa koronatilanne on vaikeuttanut merkittävästi esimerkiksi kenttätutkimusta ja vuorovaikutusta hankkeen sisällä, mutta työ jatkuu siitä huolimatta!
Reilu ruokamurros eli Just food -hanke tutkii, miten harpataan kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoystävällistä ruokajärjestelmää oikeudenmukaisesti. Kuusivuotinen hanke käynnistyi kesällä 2019 ja se on osa strategisen tutkimuksen neuvoston FOOD-ohjelmaa. Hanketta johtaa Suomen ympäristökeskus SYKE ja hankkeen monitieteellisessä konsortiossa ovat myös mukana Jyväskylän yliopisto, e2 Tutkimus, Luonnonvarakeskus Luke, Bernin yliopisto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Just food -hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Lisätietoja
- Just food -hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Just food -hankkeen vuorovaikutusvastaava, tutkija Kaisa Karttunen, e2 Tutkimus, etunimi.sukunimi@e2.fi